Sharyn shashin bidend tohiroh shashin mon uu?

Suvilald hed honoh hoorond Bogd Zonhov gegchiin "Bodi moriin zereg" geech zohiolyg unshsanaas torson setgegdlee martagdaj, denduu huuchrahaas ni oemno eh oron negt ta buhenteigee huvaaltsah ni zuitei gej bodsonoo guitseehiig oroldoyo.

Buddyn shashny manaid tugsen ursgal ni sharyn shashin gegdeh ter ursgal ni bogood tuunii Buddagiin daraa oroh gol uzel surtalch, gol nomlogch ni enehuu Bogd Zonhov gegch gej unshij baisan shig sanagdana. Ta bidnii barag bugdeeree meddeg, esvel olon sonsson megzem geech yumand "megmee zeevii derchin janraisag . . . Javzan Zonhova . . ." geed gardag daa. Ene Zonhov deerhi nomyn avtor Zonhov mon baih gej taaj baina. "Bodi moeriin zereg" hemeeh deerhi zohiol ni Zonhovyn nomlol, uzel sanaag hamgiin buren butneer ni aguulsan gol zohiol ni gej unshsan ch yum shig sanagdana. Tegeheer ene zohiolyn aguulga ta bidnii shutdeg Buddiin buyuu sharyn shashny moen chanaryg ilerhiilj chadaj baigaa baih yostoi.

Bi yaagaad ene talaarhi setgegdlee huvaaltsahyg husev gevel Buddiin shashin Mongolchuudyn amidral, huvi zayaand olon zuuny tursh noloolj, ul moroo uldeej irsen, tsaashid ch, yalanguyaa ene toerd baigaa noehdiin ene shashnyg devergen hoorogdoj baigaagaas harval, nolooloh magadgui haragdaj baina. Getel ta bidnii olonhi ni ene shashny moen chanaryg odoo hir ni medehgui yavsaar, ulamjlaldaa hotlogdon, inertsieree, ene shashnyg sohroor shutej, zarim ni yaaval yaaj l baig gesen shig hondlongoos harj yavaa. Getel ene shashin ta bidnii setgel oyuunaa tseneglej, huch chadlaa selbej baih uzel sanaany undes, oyuun sanaany undarga bolj chadah ter nomlol mon uu?

"Bodi moriin zereg" zohiolyn uzel sanaany talaar yarihyn oemno avtorynh ni talaar hoyor ueg heley. Haramsaltai ni, orchuulagchid (G. Akim guai ene ter oroltsson 20-30-aad huenii ner haragdsan) ug zohiold garsan eh zohioluud, uhagdahuun, oilgoltuud zereg olon yumny negen adilaar Zonhov gej hen baisan, buddyn shashny nomlogchdyn dund yamar bair suuri ezeldeg huen baisan geh zergiin talaar yamar neg tailbar zuuelt hiisengui. Tiim bolohoor ene hunii talaar ooeriinh ni bichsen yumnaas torson setgegdlee l huvaaltsaya.

Zonhov gegch toevd bol ene shashnyhaa nomlol, surgaalyn undes bolson bueh l nom zohioluudtai buren, lav taniltsaj sudalsan tuhain uyiinhee tom erdemten huen baisan ni ilt baina. Helsen barag bueh sanaagaa busdyn zohiolyn ishleleer batalgaajuulj yavsan baina. Olon sanaany talaar helehdee ene talaar tiim l eh uusver bii, esvel oor ishleh eh uusver ugui, oldoogui (baihgui gesen utgaar) geh meteer shavhaj heleed baisan baina. Tuunees gadna barag l bueh zueil deer ene bol minii shineer helj baigaa sanaa bish, tuunii, tiim zohiolyg barimtlaj bichlee geh meteer bichsen ni avtoryn zindaag buuruulah bish, harin ch helsen ug, gargasan sanaanuudyg ni ulam itgel unemshiltei, une tsenetei bolgoj baigaa sanagdaj baisnyg yum l bol bi gechih geed baidag manai zarim zaluus anhaarch ulger avaasai gemeer bodogdoj bailaa. Tiimee ene hun tom erdemten baijee. Sharyn shashny uzel sanaany amin sunsiig oilgomjtoi aguulsan "Bodi moriin zereg" gedeg tuunii ene zohiol bol ooriigoo mongolyn seheeten gej uzdeg hen ch gesen ene olon zuun jil zuuraldaj irsen shashnyhaa talaar oilgolttoi bolohyn tuld neg unshaad uzchihed gemgui nomny neg yaah argagui mon shig. Gehdee uzel sanaa ni toelovshoogui, yuund l bol yuund ch itgechihed belen baidag osvor nasnyhand, yalanguyaa surguuliin huuhduuded bol ene nomyg oirtuulahyn ch hereggui. Yaagaad gevel ene shashny uzel sanaa oyuun sanaany huvid toelovshij amjaagui yavaa zaluu huend hortoi. Yaagaad hortoi ve?

Negd, ene shashin "ene nasny amidral bol yamar ch gerel gegeegui, dandaa zovlongoos burddeg, utga uchirgui ed" gesen uezliig nomloj baigaa ni huend gai l bolohoos hereg bolohgui gutrangi uzel baina. Jishee ni hunii ene nasny amidralyg hadnaas nisehtei zuirlej "hunii ene nasny amidral bol oendor tsohionoos nisehtei l yag adil. Yoeroold unaad byats usrehiin hoorond yuund ni bayarlaj, jargah yum" gesen baina. (Gehdee ene nom odoo nadad alga boegood zovhon dursamjaaraa bichij baigaa tul ishlel meteer bichsen zueilsed avtoryn zoevhon sanaa ni l oiroltsoogoor tusgagdaj baigaag heley)

Hoyort, (hamgiin hortoi uzel sanaa ni) "huny hiij baigaa yumnaas hamgiin utga uchirgui, hereggui ni ene nasny amidralyn toloo sanaa tavih, tuunii toloo hiij baigaa buh zuils yum". "Hun bolj torson huvi zayaa, bolomjoo ashiglaj hunii hiivel zohih tsoriin gants zov, heregtei zueil bol hoit nasandaa chadval nirvaand hureh, es chadval torloo deeshluulehiin toloo byasalgah yavdal" gene. Byasalgal gedeg ni ene nasny amidralyn mon chanar, utga uchirgui baidal metiig odor shonogui bodoj gegeerehiig heldeg gene. Tiimee, bolj ogvol tsomooroo ene nasand hereg boloh yuu ch hiihgui soliorood l suuj baih yostoi gene.

Ene shashny nomlolyn uzel sanaany gol ni yordoo l ene hoyor sanaa. Tovchilbol, "gutrangi uzel, idevhigui baidal" ni ene shashny nomlolyn uzel sanaany gol tsom ni ajee. Gol ursgalynh ni gol surgaalyg ni nudeeree unshaad biyeeree medersnii huvid helj baigaa hereg. Ene bol idevhitei amidralyn esreg shashin. Getel ta buhen, hardaa: Baruuny sain saihan amidarch bui, amjilt olj bui bueh l huemuusiin uzel sanaany undes ni oodrog baidal, ene nasny amidraldaa idevhitei bairi suuritai, tavih zorilgotoi baij, tuuniihee toloo uram zorigtoi, gal dol shig badran, tuushtai temtsdeg baih yavdal. Chuham iim uzel sanaa oenoogiin hogjingui ornuudyg, angliig, amerikiig, baruun yovropyg, omnot solongosyg bii bolgoson. Odoo hyatadyg hol deer ni bosgoh gej baih shig baina. Getel buddyn shashin tovd, mongol hoyoryg yuund hurgev. Ene bol zui yosny uer dagavar ni. Z. Altaigiin hiideg "uurgevchtei ayalal" nevtruulgeer Bangladeshiin tuhai uzuulj baisnyg, yuu gej yarij baisnyg ni sanaj baina. Humuus ni amidralyn yamarch gerel gegeetei naidlagagui, nudend ni hurtel gal baihgui geed. Zonhovyn aildvaryg unshij baihad Z. Altaigiin haruulsan ene Bangladeshchuudiin huvi zayaa l sanaand orood bailaa. Tiimee ene shashin bol massyg eserguutsel uzuuldeggui, honinoos yalgaagui nomhon sureg bailgah zorilgoor zohiogdoj ter zorilgod ashiglagdaj irjee. Tegehdee ter mass ooroo uhej baina uu, sehej baina uu tednii tolgoi deer suuj baigaa shashin nevtruulegchded bol padgui. Tiimee ene shashin enetheg, bangladesh metiin gadnaas ni uchrah yamar neg ayuul zanalgui ulsuudad tohirno. Tedgeer metiin ornuudad ard tumen nomhon l baival tuunees chuhal yum zasag tord ni, deedsuuded ni ugui baij. Deer uyed.

Harin ta bidnii huvid bol ard tumniig hoit nasaa bodohoos oor yamarch husel temuulelgui, idevhigui, yaduurlyn tuild bailgah ni ard tumendee ch, tednii tolgoi deer zavilagchdad ch ashiggui. Uchir ni iim tavilan zovhon ard tumniig yaduurald hurgeed zogsohgui uls undestniig mohold hurgeh ni gartsaagui. 20-r zuuny ehend ene uls barag mohoj baisnyg ta bid medne.

Tiimees zaluus aa!

Ene shashin bidniig doroitloos oor yuund ch hotloogui, tsaashid ch hotlohgui ni nomloloos ni ilerhii baina. Tiimees ali boloh turgen ene shashnyg Mongol gazraas shahan zailuulah heregtei. Urdaa tavisan zorilgogui, arhi dars uuh meteer odor honog oengorooh durtai mass geh ene hunen suregt zaaval neg shashin heregtei baidag yum bol ter ni kristiin shashin baih yum uu, lalyn shashin baih yum uu, esvel tengeriin shutleg ni ch baih yum uu bi medehgui. Uchir ni bi tednii nomloltoi tanil bish. Harin N. Enhbayaryn orchuulsan "Burhan bagshiin surgaal", yalanguyaa G. Akim naryn olon hunii orchuulsan Zonhovyn "Bodi moriin zereg" zereg nomnuudaas harahad sharyn shashin bol ta bidend tohiroh shashin ogt bish baina. Ene shashnaar tugaa hiij mohoh durtai undesten baidag yum bol mohoj l baidag yum baigaa biz, harin ta bidnii tavilan mohol baih yosgui. Tiimees mohold dallasan sharyn shashnyg tugeen delgeruuleh yavdlyg toeroos ooegshuulen devergeh yavdlyg taslan zogsooh yostoi. Ene shashny aajmaar mohoh zamd ni saad hiih yosgui.

Gagtshuu buddyn shashnyg yuugaar, yamar shashnaar orluulah ve? Ter Isust itgegchid yadaj l arhi tamhi heregledeggui, amidral, uzel sanaa ni ih oodrog bolj, eyeregeer oorchlogddog getsgeeh yum. Hir undestei bol? Sudlah yumsan ter Bibliig, bas Karonyg.

Gehdee shashnyg zond ni, ursgald ni tavih yosgui. Shuten bishreh erh choloo gedeg ni olon tumend olon zuuny tursh shutseer irsen shashnaa shutehiig ni hucheer horigloh, esvel ene shashnyg shuet gej ooer shashnyg tulgan huleelgehgui baih toriin uurgiig helj baigaa bolohoos alivaa shashny duryn ursgalyg cholootei nevtruulj ireeduin gamshgiin uriig tariulah erh cheoloo bish gedgiig deer dorgui oilgoh yostoison. Shashnyg sudlaj baij, undesnii yazguur erh ashigt niitseh tohioldold l zovhon nevtruuleh yostoi.

Shashny talaar toroos bodlogo yavuulah yostoi. Shashin uls undestnii yazguur erh ashigt uilchleh yostoi bolohoos buddiin shashin shig tuunii esreg uilchleh yosgui. Shashin toriin tolgoi deer zaidlah ch bas yosgui.